Jos en olisi lähtenyt opiskelemaan kielitieteitä, minusta olisi voinut tulla ravintoterapeutti. Ruoka on minusta äärimmäisen kiinnostava asia, ja jaksaisin lukea ja jauhaa siitä varmaan loputtomiin. Tietenkin myös rakastan syömistä, ja varsinkin nyrkkeilyn myötä saan ja minun pitääkin syödä paljon ja monipuolisesti, jotta urheilusta olisi jotain hyötyä. Välimeren alueella on siinä mielessä kiva asua, että täältä löytyy helposti aivan uskomattomia raaka-aineita, joilla piristää kehoaan ja mieltään.
Osuin sattumalta nettisivulle, jossa mainittiin, että Välimeren kymmenen aarretta ovat appelsiinimehu, hunaja, manteli, oliiviöljy, riisi, sitruuna, timjami, tomaatti, valkosipuli ja voikukka.
Totesin listaa tutkiessani, että tutulta kuulostaa hunajaa, mantelia ja voikukkaa lukuunottamatta. Tosin tämänkin ongelman olen jo osittain korjannut hankkimalla kaappiin hunajapurkin ja jotain pähkinäsekoitusta. Seuraavalla isommalla kauppareissulla täytyykin käydä pähkinähylly kunnolla läpi, jos sieltä vaikka löytyisi iso pussi käsittelemättömiä manteleita.
Appelsiinimehu. Löysin pari viikkoa sitten kaapin perältä sähkökäyttöisen appelsiininpuristimen. Hetken turhaketta ihmeteltyäni päätin kokeilla sitä, ja vekotinhan on aivan mahtava. Sillä puristaa hyvin tehokkaasti ja nopeasti mehun joko sellaisenaan juotavaksi tai smoothieen muiden hedelmien sekaan. Maku on kyllä aivan erilainen kaupan tuoremehuihin verrattuna...
Hunaja. Kauan hunajapurkkeja kaupassa vertailtuani päädyin ranskalaiseen, nestemäiseen metsähunajaan. Käytän sitä puhdistavaan ja virkistävään aamujuomaani, johon tulee lämmintä vettä (ei kuumaa), suurin piirtein puolen sitruunan mehu ja teelusikallinen hunajaa. Hunaja sisältää kaikenlaista terveellistä ja sen ominaisuudet pääsevät käsittääkseni parhaiten oikeuksiinsa, kun sitä ei kuumenna.
Manteli. Mantelissa on muun muassa hurjasti magnesiumia ja hyviä rasvoja. Huomasin, että myytävänä on aika paljon grillattuja, maustettuja manteleita, jotka kyllä myös kannattaa jättää kaupanhyllylle. Kunhan löydän ihan "oikeita" manteleita alan napsia niitä pienen kourallisen sellaisenaan joka päivä.
Oliiviöljy. Meillä ostetaan melkein aina samaa italialaista oliiviöljyä nimeltään Carapelli Vivace, joka on muuten aivan herkullinen, hyvin voimakas, melkein pistävänmakuinen öljy. Pyrimme nykyään lisäämään öljyn ruokaan vasta ihan viimeiseksi, öljyä kuumentamatta, jos se on mahdollista. Öljyn maku pääsee näin paremmin esiin ja varmasti ruoka on myös terveellisempää. Salaatteihin ja avocadon seuraksi meillä tehdään kastike, johon tulee 1 tl dijon-sinappia, 1-2 rkl oliiviöljyä ja 0,5 tl punaviinietikkaa tai balsamicoa. Oliiviöljy kannattaa lisätä vähitellen, jotta kastikkeen ainekset saa sekoittumaan toisiinsa hyvin.
Riisi. Kymmenestä aarteesta meidän kohdallamme heikoin lenkki on täysin tuntematonta voikukkaa lukuunottamatta riisi. Minä kyllä söisin riisiä useamminkin, mutta A ei ole ihan hirveän ihastunut siihen. Kaiken lisäksi kaapista taitaa löytyä lähinnä jasmiini- tai basmatiriisiä, vaikka ranskalaista Camarguen riisiäkin olisi kaupossa myytävänä. Täytyypä korjata tämä asia lähitulevaisuudessa.
Sitruuna. Jääkaapistamme on löytynyt jo jonkin aikaa pullo puristettua luomusitruunamehua. Se on kätevää hanaveden maustamiseen, sillä jo hyvin pieni määrä peittää ikävän kloorin maun vedestä. Ilmeisesti jatkuvassa käytössä sitruuna ei kuitenkaan ole kovin hyvä hampaille, joten olenkin päätynyt käyttämään sitä vain aamujuomassani ja heti kerralla vähän enemmän. Tämän pitäisi auttaa kehoa säännöllisesti käytettynä ainakin puhdistumaan.
Timjami. Yrtti, jota meillä on aina kuivattuna, on timjami. Sitä tulee käytettyä vähän minne milloinkin. Etenkin jauhelihapihvien, possusuikaleiden tai kalan maustamiseen yrtti on todella mainio. Tänään keksin kokeilla timjamiteetä. Laitoin 0,5 tl timjamia teepalloon ja liotin sitä lämpimässä vedessä viitisen minuuttia. Ihan hyvää siitä tuli. Timjami tekee ilmeisesti ruuansulatukselle ja karhealle kurkulle hyvää. Huomenna teen aamujuomani timjamiveteen.
Tomaatti. Tomaatti on loistovihannes. Rakastan lisätä sitä pastaan raakana ihan loppuvaiheessa. Paras lopputulos tulee luumutomaateista, joista on poistettu vetinen sisus. Raaka tomaatti toimii erityisen hyvin peston kanssa. Yhteen idioottivarmimmista pastaruuistani tulee ainoastaan keitettyä pastaa, raakaa tomaattia ja kinkkua (keitetty, savustettu, ilmakuivattu tms), oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Tästä tulee tosin hyvää ainoastaan, jos raaka-aineet ovat laadukkaita ja tuoreita.
Valkosipuli. Varmaan kaikki tietävät valkosipulin ihmeitä tekevästä voimasta. Valitettavasti sen syömisestä seuraava hajuhaitta on vähintään yhtä kuuluisa, joten valkosipulilla herkuttelua on pakko rajoittaa. Jos kehtaisin, söisin valkosipulia joka päivä - raakana. Tekisin gazpachoa, tsatsikia ja kaikenlaisia muita herkkuja, joihin voi ujuttaa raakaa valkosipulia.
Voikukka. Jaa-a, voikukastahan minulla ei olekaan paljoa sanottavaa. Vinkkejä?
Voisin lisätä aarrelistalle vaikka mitä: rucola, basilika, punaviini, tumma suklaa... Jos taas puhutaan pelkistä herkuista miettimättä niinkään ruuan terveellisyyttä, juuri tämän hetken suosikkini on tuore maalaisleipä ja maalaisterriini (possun lihaa, rasvaa ja maksaa ja mausteita). Kärjessä keikkuvat myös vuohenjuusto, camembert, lampaanliha, ankka ja niin edelleen.
Huh huh, nälkähän tässä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti