Säänhaltija taitaa olla nainen, kun mieli muuttuu vähän väliä. Muutama päivä sitten Meteo France uhkaili kymmenen päivän sadeputkella, mutta jo pari päivää myöhemmin luvassa olikin pelkkää aurinkoa. Tämän päivän ennusteen meteorologit sentään saivat nappiin, kun olivat valinneet mahdollisimman geneerisen symbolin:
 |
| Ehkä pilvistä, ehkä sadetta, ehkä aurinkoa? |
Aamu valkeni ihan kauniina, mitä nyt jotain pilvenhahtuvaa leijaili ohuena kerroksena taivaalla. Siitä tunnin päästä sainkin yllättyä kurkatessani ulos: paksu pilvi roikkui masentavana päällämme. Kului pari tuntia ja kuin taikasauvan heilautuksesta taivas loisti kirkkaan sinisenä, kunnes jonkun tunnin kuluttua harmaat sadepilvet alkoivat ilmestyä uhkaavasti vuorten takaa. Siitä asti sää onkin ollut aika ankea, vaikka sadetta ei ole kunnolla vielä ripauttanutkaan.
Yöksi olisi luvassa ukkosta, jos ennusteisiin nyt ylipäätään on mitään luottamista. Tavallaan toivon, että meteorologit olisivat saaneet tämänkin väärin, sillä pelkään ukkosta yöllä. Mikähän siinä on, ettei se niin pelota päivällä, mutta yöllä jyrähdellessä ja salamoidessa sitä on kuin vauhko eläin? Muutenkin joskus jyrisee niin, että ikkunat vaan helisevät, kun ääni kaikuu meren, vuorten ja kerrostalojen puristuksessa. Kerran taas salamointi ei lakannut hetkeksikään yli tuntiin, mikä oli jo aika outoa. Onneksi voin aina käpertyä A:n kainaloon piiloon, jos oikein käy jännittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti