perjantai 1. lokakuuta 2010

Muurari muuraa taloa

Aina jossain päin kaupunkia rempataan tai rakennetaan. Kesän aikana valmistui uusi tunnelinpätkä ja nyt kaupungilta päin pääsee kätevästi Fontvielleen. Tätä reittiä meidän taloudesta kuljetaankin ahkerasti, kun käymme kumpikin stadionilla treenaamassa pari kertaa viikossa ja asumme ihan toisella puolella Monacoa. Tunneleita pitkin pääsee suht nopeasti hurauttamaan kaupungin läpi - paitsi ruuhka-aikaan, joka kesäkuukausina kyllä tuntuu jatkuvan aamusta iltaan.

Tunnelin jälkeen valmistui liikenneympyrä Place d'Armesille. Tästä projektista emme edes tienneet, koska olimme Suomessa koko elokuun. Saimme virkistävät naurut, kun kotiin palattuamme samana iltapäivänä raahauduimme väsyneinä Monte Carlo Bariin syömään ja seurasimme liikenneympyrän käyttöönoton sujumista. Ongelmia aiheutti ympyrästä lähtevä bussikaista, jonka Kielletty ajosuunta -merkki jäi aika isolta osalta huomaamatta. Tietenkin paikalla oli myös pari poliisia seuraamassa tilannetta. Poliiseilla näytti alkavan hiljalleen keittää, kun joka toinen minuutti joku päästeli bussikaistalle ja pahimmat skootterilla tuhatta ja sataa. Siinä sitten vihellettiin pilliin, huidottiin käsillä ankarasti ja tarpeen tulleen vähän huudettiinkin kuskin levitellessä hämmentyneenä käsiään.

Tällä hetkellä Boulevard d'Italie on tietyömaana. Viime viikolla olimme autolla aamulla liikkeellä ja, kappas, osasta katua oli tullut yksisuuntainen ja vastaantulevan kaistan liikenne ohjataan nyt eri katua pitkin liikenneympyrään, joka on myös ihan uusi. Tosin luulen, ettei tämä ole mikään pysyvä järjestely, vaan ilmeisesti kyseessä on sähköverkon huoltotyö.

Eniten päänvaivaa meille aiheuttaa kuitenkin Tour Odéonin rakennustyömaa. Ensinnäkin se sijaitsee 200 metrin päässä asunnoltamme, jonka ikkunat ovat tietenkin samaan suuntaan. Varsinkin loppukeväästä meteli oli lähes sietämätön. Mahdoton jyminä alkoi puoli kahdeksalta ja jatkui helposti kellon ympäri ja ylikin. Suomen matkan jälkeen tilanne on ollut melun osalta paljon parempi, mutta nyt siellä näytetään tekevän perjantaisinkin töitä ainakin iltayhdeksään. Edelleen sieltä kuuluu tasainen kilkatus ja kolina ja rekat jyristävät ohi tuon tuosta, mutta desibelit ovat huomattavasti pienemmät.

Toinen ongelma on parkkipaikkojen puute. Aamulla asukkaat lähtevät töihin ja paikkoja vapautuu, mutta ne täyttyvät hyvin nopeasti Odéonin rakennustyöläisten autoista. Illalla tilaa alkaa taas vapautua, mutta sitten asukkaat tulevat takaisin. Useina päivinä mieheni on tullut lounasaikaan töistä kotiin ja kaikkien kilometrin säteellä sijaitsevien laillisten sekä laittomien parkkipaikkojen oltua varattuina ei ole muu auttanut kuin lähteä ulos syömään tai muuten vain kuluttamaan aikaa. Hyvällä onnella parkkipaikan on löytänyt sitten myöhemmin, mutta helppoa ei sekään aina ole ollut. Ongelma näyttäisi olevan pahimmillaan maanantaista torstaihin, joten nyt voi taas huokaista helpotuksesta muutamaksi päiväksi.

Väliaikaisista hammastenkiristelyistä huolimatta on hieno juttu, että katuverkostoa kehitetään. Siitä huolimatta tulee mieleen, onko tänne mitään järkeä rakentaa lisää asuntoja. Tour Odéon koostuu kahdesta tornista, joista toisessa on 47 ja toisessa 49 kerrosta. Korkeutta talohirviölle tulee 170 metriä! Olen ymmärtänyt, että osa pinta-alasta rakennetaan toimistoiksi, mutta suurimmaksi osaksi torniin valmistuu asuntoja. Asunnot tietävät lisää ihmisiä, mikä taas tarkoittaa enemmän autoja Monacon jo valmiiksi tukkoisille kaduille.

Onneksi edessä on nyt pitkä ja rauhallinen off-season, jolloin ruuhkia pystyy välttämään ajoittamalla liikkumisensa. Kesän aikana hoidamme kauppareissut skootterilla ja silloin pitää aina ostaa vain sitä, mikä on ehdottomasti tarpeellisinta. Sitä paitsi tavaroiden pakkaaminen skootteriin on minusta hermoja raastavaa hommaa! Pian voimme hoitaa kauppareissut autolla, jolloin yksi kaupassa käynti viikossa riittää. Minulle tämä on sitä arkipäivän luksusta.

Ei kommentteja: