Täkäläisestä liikenteestä on tullut pauhattua jo parin postauksen verran, mutta vielä haluan harrastaa ainakin vähän vilkunviilausta. Minulle opetettiin autokoulussa hyvin selkeästi, miten vilkkua käytetään. Vaikken läpäissytkään ajokoetta ensimmäisellä kerralla, ei vilkuttamisen logiikka jäänyt epäselväksi. Täällä kuitenkin törmää kaikenlaisiin vilkunkäytön variaatioihin.
1. Mikä vilkku?
Yleisin ongelma on tietenkin vilkun puuttuminen. On aina hauskaa arvailla, mitä edessä ajava suunnittelee, kun vauhti hidastuu, hidastuu, hidastuu ja sitten auto kääntyy johonkin suuntaan tai vaihtaa yllättäen kaistaa.
2. Kestovilkku
Kestovilkuttaja laittaa vilkun fiksusti päälle, vaihtaa kaistaa, ohittaa auton, vilkku on edelleen päällä, siirtyy takaisin samalle kaistalle, vilkku on edelleen päällä ja ajaa satoja metrejä - vilkku edelleen päällä. Tätä näkee useimmiten moottoritiellä.
3. Yllätysvilkku
Yllätysvilkku tarkoittaa vilkuttamista eri suuntaan, kuin siihen, mihin on kääntymässä. Tätä loogista vilkunkäyttötapaa näkee etenkin kaupungeissa.
4. Pikavilkku
Pikavilkku on viime hetkessä päälle huitaistu vilkku eli käytännössä vilkun puuttumisen astetta lievempi versio. Pikavilkuttajia näkee joka paikassa.
5. Hätävilkku
Hätävilkku on kätevä. Parkkeerata voi vaikka keskelle tietä ruuhka-aikaan, kunhan napsauttaa hätävilkut päälle. Kun ajaa ruuhkaan, voi silloinkin laittaa hätärit. Moottoritiellä toista kaistaa ajaville tämä on erityisen mukavaa, kun saa arvailla, onko auto kenties vaihtamassa kaistaa. Ruuhkassa kun ei autosta näe kuin toisen puolen. Joskus voi ajellakin hätärit päällä, jos siihen kokee tarvetta.
2 kommenttia:
Monacolaiset ovat oppineet huonot tapansa Suurelta Naapuriltaan.
Kaikkein eniten pännii se vilkun käytön kalleus. Vissiin jollain minuttitaksalla, kun ei sitä ikinä raaskita laittaa päälle. Ei ainakaan kääntyessä.
Joo, sillä ei oo juurikaan eroa, liikkuuko Monacossa vai Ranskassa. Yhtä lailla näyttää vilkun käyttö olevan paitsi kallista myös äärimmäisen työlästä... ;)
Lähetä kommentti