Juomisongelma

Minulla on juomisongelma, jolla ei kylläkään ole mitään tekemistä alkoholin kanssa. Päin vastoin ongelmani liittyy niinkin triviaaliin asiaan kuin vedenjuontiin. En nimittäin muista juoda, enkä oikein edes tunnista janoa. Aika usein jopa luulen sitä näläksi! Tätä on jatkunut jo vuosia ja vaikka toisinaan olen sinnikkäästi pyrkinyt rutiininomaistamaan juomistani, lipsahdan aina takaisin kamelimoodiin.

Muutamaan otteeseen olen yrittänyt saada tilannetta tasapainoon juomalla 1,5 litran vesipullosta, josta onkin helppo seurata juomisen määrää ja se toimii ihan muistutuksenakin siitä, että pitää juoda. Elimistön totuttaminen suurempiin vesimääriin on vaan siitä ärsyttävää, että aluksi aineenvaihdunta pukkaa kaiken pihalle, mitä kurkusta menee alas. Vessassa saa siis juosta hengästymiseen asti. Salamapissahätä voi iskeä myös ihan varoittamatta ja silloin vessaan on päästävä 3 minuutin kuluessa. Tämä on ehkä yksi suurimmista käytännön syistä, miksi en ole saanut juomisongelmaani kuriin.

Nyrkkeily on hieman auttanut normalisoimaan juomista, koska treenipäivinä muistutan itseäni keskimääräistä ahkerammin juomaan. Liian usein kuitenkin käy niin, että treeneihin on aikaa pari tuntia ja huomaan juoneeni ehkä lasillisen tai pari. Kuten tänään. Nyt sitten yritän epätoivoisesti nesteyttää itseäni. Treeneissä ja treenien jälkeen janon tunne on onneksi niin vahva, että yhteensä tulee juotua ainakin litran verran.

Treeniä seuraavana aamuna jano on myös melkoinen ja silloin vesi tuntuu lisäksi imeytyvän aika hyvin. Aamuisin kai yleensäkin kannattaisi juoda pari lasillista heti alkuun, kun kroppa on yöstä vähän kuivunut. Sitten pitäisi vaan muistaa jatkaa veden lipittämistä tasaisin väliajoin. A ehdotti muistutuksia post-it-lapuilla tai kännykässä. Itse olen huomannut, että pienenkin vesipullon pitäminen käden ulottuvilla auttaa. Toinen tehokas, mutta vähän epäekologinen keino on ostaa jääkaappiin trippimehuja. Sellainen on kätevä napata mukaan käsilaukkuun kiireessäkin.

Tuntuu ihan tyhmältä, että näin tavallinen asia voi muodostua ongelmaksi. Milloin ja miten lakkasin kuuntelemasta kehoani, jonka tehtävä on kuitenkin ilmoittaa, kun vettä on saatava? Ja ennen kaikkea: miten päästä tästä kierteestä irti?