Joulukalenterin 15. luukku: Askartele joulukoristeita

Kaikki omistamani joulukoristeet ovat siististi pakattuna laatikkoon ja säilytyksessä, eivät suinkaan täällä, vaan lapsuudenkodissani. Miehelläni ei puolestaan ole yhtä ainoaa joulukoristetta. Joulupallot, valosarjat ja muut härpäkkeet eivät muutenkaan oikein houkuttele, mutta olen jo pari viikkoa haaveillut koristelevani isoikkunaiset parvekkeen ovet perinteisillä, itse leikatuilla paperisilla lumihiutaleilla. Asunnon oveen tekisi mieli laittaa lisäksi kranssi, mutta se taitaa mennä jo vähän liian vaikeaksi, kun en halua mitään muovitekelettä ja aito kranssi taitaisi nahistua nopeasti rappukäytävässä. 

Lumihiutaleet ovat siitä kiva koriste, että niihin löytyy aina tarvikkeet kotoa valmiina. Niin ainakin luulin, kunnes mies tiedotti, että tulostuspaperi on loppu... Onneksi taannoin rompelaatikon (siitä lisää täältä) siivouksessa löysin vähän paksumpaa, valkoista paperia. Lumihiutaleet onnistuivat mainiosti siitäkin ja ne ehkä kestävät parempina paperin jämäkkyyden ansiosta. Muutaman kokeiluhiutaleen jälkeen löysin mallin, joka miellytti kovasti silmää. Leikkasin yhteensä 14 hiutaletta kahta eri kokoa. Kiinnitin hiutaleet teipillä ikkunoihin ja lopputuloksesta tuli meidän kummankin mielestä oikein kaunis.

Joulukalenterin 14. luukku: Palauta mieleen joulun kierrätysohjeet

Jouluna syntyy armoton määrä jätettä, joka olisi varsin suotavaa lajitellä ja hävittää oikein. Tietenkin kaikkein paras ohje on välttää roskavuoren kasvattamista, joten kannattaa miettiä, minkälaisilla valinnoilla asiaan voi vaikuttaa. Täältä löytyy hyviä ohjeita erityisesti joulunajan kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun. Mikäli päivittäisjätteen kierrätys ja lajittelu on yleensäkin hakusessa, on korkea aika ottaa aiheesta selvää ja alkaa noudattaa ohjeita.

On hyvä myös pitää mielessä, ettei joulunakaan kukaan loputtomiin jaksa herkutella, joten ruokaa on varattava järkevä määrä. Jos ruokaa kaikesta huolimatta päätyy roskikseen, on se ehdottomasti lajiteltava oikein, sillä käsittelemätön biojäte vapauttaa kaatopaikalla ilmaan metaania, joka on kasvihuonekaasu.

Monacossa lajittelusysteemi on aika erilainen kuin Suomessa kotipaikkakunnallani, jossa kotitalousjätteet lajitellaan pääasiassa kahtia keittiö- ja karkeaan jätteeseen lasia, metallia yms. lukuunottamatta. Suurin ero on, että muovi, pahvi ja metalli lajitellaan täällä yhteiseen astiaan. Systeemi on mielestäni selkeämpi, kuin mihin olen tottunut Suomessa.

Joulukalenterin 13. luukku: Valaise koti kynttilöillä

Hyvää Lucian päivää! Lucia on siitä erityinen pyhimys, että häntä muistetaan myös alueilla, joilla luterilaisuus on pääuskonto. Uskonpuhdistushan käsittääkseni aikoinaan kielsi pyhimysten palvonnan. Suomeen nykyaikainen Lucian juhlinta on rantautunut Ruotsista, vaikka omassa vanhassa kansanperinteessämmekin on merkkejä tästä 200- ja 300-lukujen taitteessa eläneestä nuoresta neidosta.

Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa,

viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa.

Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus.

Kynttilät syttyy. Kynttilät syttyy.

Muistan ala- ja yläasteajoilta joitain Lucian päiviä. Yksi on jäänyt erityisesti mieleen. Taisin olla 7. tai 8. luokalla, kun olin koulun kuoron mukana Lucia-kulkueessa. Lauloimme joululauluja ensin koko koululle ja sitten lähdimme kierrokselle vanhainkotiin, sairaalaan ja pariin muuhun paikkaan. Astelimme joka paikassa pimeään esiintymissaliin perinteisesti valkoisiin kaapuihin pukeutuneina, kynttilöitä kantaen ja Lucia-laulua laulaen. Parijonoa johti tietenkin Lucia-neito kynttiläkruunua vaaleilla kutreillaan kantaen.

Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki,

ja maa on valkean verhonsa vanki.

Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo.

Pyhä Lucia, pyhä Lucia.

Lucian päivä on valon juhla. Satoja vuosia sitten siitä lähtien päivät alkoivatkin pidentyä, sillä vuoden lyhin päivä osui sen paikkeille. Me joudumme vielä odottamaan reilun viikon, mikä onkin oivallinen syy valaista koti tänään kynttilöillä pyhän Lucian kunniaksi.

Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun.

Kätköstä talviyön luoksemme saapuu.

Lucia seppelpää juhlista hetki tää.

Saavuthan luoksemme pyhä Lucia.

Luciasta lisää:

Pyhä Lucia (Wikipedia); Arno Forsius: Pyhä Lucia; Pyhä Lucia tuo valon pohjoisen pimeään

Joulukalenterin 12. luukku: Ota yhteyttä "kadotettuun" ystävään

Olen asunut kotoa muuton jälkeen kolmella eri paikkakunnalla Suomessa ja viimeisen reilun vuoden verran siis täällä Monacossa. Opiskelun, työn, harrastusten ja muiden aktiviteettien parissa minulla on ollut onni tutustua valtavaan joukkoon ihania ja kiinnostavia ihmisiä. Sanomattakin on kuitenkin selvää, että aika harvaan tulee loppujen lopuksi pidettyä yhteyttä. Onneksi on Facebook - sitä kautta pysyy sentään auttavasti perillä, mitä kavereille kuuluu.

Olen kuitenkin yrittänyt viime aikoina viritellä yhteydenpitoa niiden kanssa, jotka ovat saaneet sydämessäni aivan erityisen sijan. He ovat tuttavapiiristä niitä, joiden kanssa juttu luistaa, vaikkei olisi tavattu kuukausiin tai vuosiin. He eivät valita, vaikka yhteydenpito olisi jostain syystä jäänyt ja todennäköisesti tulee arjen pyörteissä jäämään uudestaankin. Joitakin heistä ehdin Suomen vierailuilla nähdä ja paremman puutteessa puhelimessakin on kiva jutella kuulumiset. Täältä päin sähköposti ja Skype ovat naamakirjan lisäksi oikeastaan ainoat järkevät yhteydenpidon apuvälineet.

Kun ystävästä ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään ja omatunto soimaa yhteydenpidon laiminlyömisestä, käy helposti niin, että yhteydenotto alkaa pelottaa. Mielessä käy ajatus, että toinen on vihainen ja pettynyt, kun et ole antanut kuulua itsestäsi. Minulle kävi erään ystäväni kanssa niin, ettei kumpikaan meistä uskaltanut kirjoittaa toiselle, kun pelkäsimme toisen reaktiota. Samalla olimme kuukausia tahoillamme ajatelleet, kuinka kamalaa olisi, jos ystävyytemme olisi nyt piloilla. Lopulta kirjoitin hänelle ja väärinkäsitys selvisi parhain päin. Kokemusteni mukaan yhteydenotto pitkänkin hiljaisuuden jälkeen koetaan pelkästään positiivisena.

Älä siis turhaan haudo pahoja ajatuksia, vaan ota reippaasti yhteyttä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä ilahdutat ystävääsi ja saat itsellesikin hyvän mielen. Jos vastaanotto ei olekaan lämmin, voit ainakin lakata murehtimasta laiskaa yhteydenpitoa. Ehkäpä siihen oli syynsä.

Joulukalenterin 11. luukku: Joulutunnelmaa tietokoneen taustakuvasta

Netistä löytyy läjäpäin ilmaiseksi ladattavia taustakuvia, joilla saa näppärästi tuunattua tietokoneen jouluisaksi. Kuvia ladatessa kannattaa kuitenkin muistaa pari perusjuttua. Ihan ensimmäiseksi on järkevää tarkastaa näytön tarkkuus ja ladata vain resoluutioltaan samoja taustakuvia. Itselläni oli vähän harvinaisempi resoluutio, 1024x600, ja löysinkin oikeankokoisia taustakuvia googlettamalla hakusanoilla "christmas wallpaper 1024x600". Löysin myös taustakuvan koon muuntimen, mutta se muunsi haluamani kuvan vähän hölmösti rajaamalla osan pois. Toiseksi, muista aina tarkistaa kuva virusten varalta ennen sen avaamista tai asettamista taustakuvaksi.

Minulle taustakuvan vaihto tuotti vähän ylimääräistä päänvaivaa, koska en löytänyt windowsin näyttöasetuksista paikkaa, jossa kuvan voi vaihtaa. Aikani epäuskoisena etsittyäni ja tuskailtuani hain ensiapua netistä. Kävi ilmi, että käyttöjärjestelmässäni Windows 7 Starterissa ei ole mahdollista vaihtaa taustakuvaa! Netistä onneksi pystyi lataamaan ohjelman, jolla taustakuvan vaihto kävikin juuri niin helposti ja nopeasti kuin olin etukäteen ajatellut. Nyt työpöytää koristaa tällainen kuva Windowsin logon sijaan:

Lähde: http://www.widescreenwallpapers.org

Joulukalenterin 10. luukku: Ota selvää alueesi tapahtuma- ja kulttuuritarjonnasta

Joulukuussa pienilläkin paikkakunnilla järjestetään jos jonkinlaista tapahtumaa ja aktiviteettia. Mikset siis ottaisi selvää, mitä kaikkea on tarjolla, ja osallistuisi? Joulutorilla, -markkinoilla tai -myyjäisissä on helppo pistäytyä muiden kiireiden lomassa ja niiltä saattaa löytää jopa joululahjankin ihan sattumalta. Joulukonsertissa voi puolestaan rentoutua ja pysähtyä nauttimaan musiikista. Jos tapahtumien joukosta ei löydy mieleistä, voit tietenkin myös järjestää omat pirskeet haluamallasi teemalla. Kutsu ystävät vaikkapa glöginmaistelutalkoisiin.

Täällä päin melkein joka kylässä järjestetään jonkin sortin joulutori. Monacossa tori on auki päivittäin joulukuun alusta tammikuun alkuun. Sinne tekisi lähinnä mieli mennä syömään, koska myytävänä on kaikenlaisia herkkuja juustofonduesta vohveleihin ja hehkuviinistä soccaan. Tänä vuonna torin teemana on Pähkinänsärkijä-baletti, jonka hengessä tori on koristeltu. 

Laulan Ensemble Vocal Sakura -kuorossa ja meillä on ensi viikon lauantaina konsertti, joka taitaakin jäädä tämän vuoden ainoaksi joulukonsertikseni. Ihan koko konsertti ei mene osaltani laulaessa, sillä esiintyjinä on kaikki Sakuran kolme kuoroa: mieskuoro, naiskuoro ja sekakuoro. Odotan innolla, että pääsen kuulemaan mies- ja naiskuoroa, sillä kummatkin ovat aloittaneet toimintansa vasta tänä syksynä.

Joulukalenterin 9. luukku: Tutustu uuteen joululauluun

Joka vuosi artistit kirjoittavat ja levyttävät uusia joululauluja, jotka soivat radiossakin ihan kiitettävästi perinteisempien viisujen lomassa. Kauneimpien joululaulujen lauluvihkoonkin otetaan aina muutama tuntematon laulu, mikä on minusta aivan mahtavaa. Kokemuksieni perusteella tosin itse tilaisuudessa uudet laulut jätetään harmittavan usein laulamatta, mitä en ymmärrä ollenkaan. Eihän niitä lauluja opikaan tuntemaan, jos ei edes yritä! Mitä jos siis ottaisit jonkun (sinulle) uusista joululauluista tehokuunteluun (tai -lauleskeluun)?

Tämän vuoden Kauneimpien joululaulujen vihosta löysin aivan ihastuttavan suomennoksen Carolan joululaulusta Himlen i min famn. Sitä onkin tullut soiteltua pianolla ja lauleskeltua aika ahkerasti. Täytyy jonain päivänä tulostaa myös ruotsinkieliset sanat ja kokeilla, miten laulu taittuu alkuperäiskielellä. Joka tapauksessa suomenkieliseltä nimeltään Taivas sylissäni on minulle jo nyt yksi joulun ehdottomia klassikoita. 

Joulukalenterin 8. luukku: Siivoa "rompelaatikko"

Veikkaisin, että aika monesta kodista löytyy "rompelaatikko". Ai mikä se sellainen on? Se on laatikko tai kaappi, jonne laitetaan kaikki ne tavarat, joille ei oikein löydy omaa paikkaa, eivätkä ne oikein sovi muidenkaan kanssa samaan säilytyspaikkaan. Sitä ei myöskään tule siivottua usein, vaikka sinne tulee puolihuolimattomasti lisättyä rompetta silloin tällöin. Kokeilepa huviksesi tyhjätä laatikko ja katsoa, mitä kaikkea sieltä löytyy.

Kun mieheni muutti asuntoomme, emme olleet vielä tavanneet. Asettuessani tavaroineni tänne mies raivasi minulle muutaman laatikon, enkä sen kummemmin ole penkonut muita laatikoita. Nytpä pengoin ja sillä lailla löysinkin meidän kodin rompelaatikon. Sinne oli eksynyt paljon harvoin - jos koskaan - tarvittavaa tavaraa, joille löytyi parempi säilytyspaikka kenkälaatikosta parvisängyn tikkaiden alta. Rompelaatikkoon oli pesitytynyt myös melkoinen arkisten tarvikkeiden kätkö ja tein huikeita löytöjä: tulitikkuja, lyijytäytekynän lyijyjä, hehkulamppuja, paristoja, muovitaskuja ja pelikortit!

Sattumalta samana iltana mies harmitteli autonavaimen kuollutta kaukosäädintä. Oli mukava ilmoittaa, että rompelaatikosta löytyy juurikin avaimen elvyttämiseen tarvittava paristo. Voilà!