keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Harmeja

Voi kurjuus, minulla on ilmeisesti rasitusmurtumia vasemmassa sääressä. Nyrkkeilytreeneissä hyppynarulla hyppiessä ja juostessa säären etuosaan alkaa sattua, mutta kipu helpottaa nyrkkeillessä ja levossa. Kaikki riskitekijäthän minun tilanteestani löytyvät: lättäjalat, huonot urheilukengät ja äkillisesti aloitettu, kuormittava urheiluharrastus, johon sisältyy juoksua ja hyppimistä. Rasitusmurtumien pääasiallinen hoito on lepo, joten nyt taistelenkin itseni kanssa siitä, kuinka kirjaimellisesti jalkaa pitäisi lepuuttaa. Toivon, että hoidoksi riittää juoksemisen ja hyppimisen lopettaminen, jotta voisin sentään jatkaa nyrkkeilyä normaalisti. Vähän kyllä pelottaa, aiheutanko itselleni vain enemmän vahinkoa.

Myös uusien, kunnollisten kenkien hankinta on suunnitteilla. Kävin tänään Decathlonissa sovittelemassa ja tajusin, että urheilukenkien valitseminen on järjettömän vaikeaa! En oikeastaan edes tiedä, miltä sopivan juoksukengän kuuluu tuntua jalassa, ja kymmenen parin kokeilemisen jälkeen olen aivan hukassa. Kotona jatkoin projektia etsimällä netistä tietoa ja törmäsin termeihin pronaatio ja supinaatio, jotka ilmeisesti kuvaavat jalan askellusta eri ihmisillä ja joiden mukaan kenkä tulisi valita. Apua, homma meni siis vielä vaikeammaksi...

Jostain luin, että rasitusmurtumien hoitovaiheessa uinti saattaa olla sopivan hellävarainen liikuntamuoto. Pläääh, olen lättäjalkaisena ja lievän skolioosin vääristämänä kuullut tämän tsiljoona kertaa ja vastustanut ajatusta uintiharrastuksesta aina yhtä johdonmukaisesti. Uinti on tylsää, inhoan, kun vettä menee silmiin ja nenään ja pelkään sukeltamista. Eli jos vaihtoehdot ovat 1. uinti liikuntamuotona lopun ikään tuhoutuneen sääriluun takia tai 2. ajan ja rahan panostaminen hyvien kenkien löytämiseen ja nyrkkeilyn lopettaminen kokonaan kuukaudeksi tai pariksi, ei ole ihan hirveän vaikeaa valita. Bonuksena täytyy myös mainita, että A motivoi minua kovasti ottamaan rasitusmurtumat vakavasti. Hän nimittäin kertoo minulle joka päivä inhottavia yksityiskohtia siitä, kuinka hänen rasitusmurtumiaan hoidettiin rikkomalla luuta lääkärin toimesta lisää. Ja se kuulemma sattui ihan himona. Uskon!

2 kommenttia:

l kirjoitti...

musta toi sun vamma kuulostaa enemmänkin penikkataudilta, joka kyllä myöskin on inhottava hoitaa. penikassa kyse on siitä että lihasta ympäroivä pussi ei pysy lihaksen kasvun vauhdissa, vaan lihas kasvaa liaan nopeasti. yhdellä kaverilla on ollut se monta kertaa - se on herkkä uusiutumaan, eli kannattaa ottaa tosissaan. googlella löytyy varmasti lisää tietoa.

ja hyvät juoksukengät ovat muutoinkin erittäin kinkkinen juttu. liian topatut juoksu kengät muuttavat juoksurataa niin, että juokseva ihminen astuu edelleen kantapäällä eikä päkiällä. ihmisen jalka kun on suunniteltu juoksemisen iskunvaimentimeksi, ja liian paksut juoksukengät estävät tätä iskunvaimentajaa toimimasta. lisätietoa esimerkiksi kirjasta born to run, tai googlettamalla barefoot running, ja myös urbaanin orangin kivasta blogista: erityisesti tästä postauksesta ja muista saman tagin postauksista

mahtavaa kuitenkin että viitsist treenata noin miesvaltaista lajia! :)

Henrii kirjoitti...

Kiitos vinkeistä! Luin kyllä penikkataudistakin tänään ja huomasin, että oireet sopis valitettavasti myös siihen... Ajattelin kuitenkin ensin noita rasitusmurtumia, kun ne taitaa olla tavallisempia, mutta saas nyt nähdä.

Nyrkkeily tosiaan on enimmäkseen äijäurheilun maineessa, mut se kai siinä viehättääkin, että se on niin pirun haastavaa. :)